Miniloma Syrenkassa

Helmi eksyi viikko sitten shoppailureissun uuvuttamana siskonsa kanssa Foodstationille etsimään rauhallista ruokapaikkaa. Ja rauhasta ei kyllä ollut pulaa! Oli surkeaa huomata kuinka perjantai-iltana vain kaksi ravintolaa oli auki ja näistäkin toinen tyhjillään ja toisessa vain yksi pariskunta. Olen aiemminkin käynyt alueella syömässä ja todennut ruoat hyviksi, tilat siisteiksi ja hintatason kohtuulliseksi. Onko vika enemmän mainonnassa, sijainnissa vai kuitenkin jotenkin ravintoloissa itsessään? Itselleni yksi ehdoton miinus on, että tullessa itsenäisyydenkadun puolelta on sisäänkäynti Foodstationille todella huomaamaton, epäsiisti ja iltaisin jopa rauhaton.

Päädyimme lopulta siskon kanssa kokeilemaan puolalaista ruokaa ravintola Syrenkaan. Kumpikaan meistä ei ole käynyt Puolassa tai muuten tutustunut kyseisen maan ruokakulttuuriin, joten halusimme kokeilla jotain uutta!

Tilasimme molemmat perunapiirakoita kastikkeella. Lisäkkeenä tarkoiltiin suolakurkkua ja punajuuria. Ruoan tuleminen hieman kesti, mutta oli ehdottomasti odottamisen arvoista! Perunapiirakat olivat lempeän pehmeitä, mutta yllättävän täyttäviä. Aluksi pelkäsin, että annoksesta jäisi nälkä, mutta näin ei todellakaan käynyt! Valitettavasti ravintolan ruokalistaa ei löytynyt netistä, joten kastikkeen tarkempi sisältö jää nyt arvailujen varaan, kun emme sitä ravintoloitsijalta huomanneet kysyä. Mieleen tuli kuitenkin, että kastikkeessa olisi ollut ainakin smetanaa ja sitten vielä jotain hieman makeutta tuomassa?

Sisko tilasi teen kaveriksi vielä juustokakkua. Ihmettelimme aluksi, että miten juustokakku sopii puolalaiseen perinneruokaan. Ruokalista oltiin kuitenkin suunniteltu loppuun asti, koska pöytään tuli juustokakku puolalaiseen tapaan. Tämä kakku ei ollut lainkaan niin makea tai prameileva kuin Amerikkalaiset serkkunsa. Se oli kuitenkin maukas, ruokaisa ja vei kielen mennessään. 

Kattauksesta tuli mieleen mummola, jossa on laitettu juhla-astiat pöytään. Tunnelma oli sopivasti juhlava, mutta kotoisa. Ruoka sopi hyvin kattaukseen ja osaisin kuvitella mummon keittiöön leipomaan perunapiirakoita ja juustokakkua. Juttelimme ruokailun aikana, että tuntuu kuin olisimme yhtäkkiä lennähtäneet eri vuosikymmenelle ja toiseen maahan. Harvoin näin helpolla saa itselleen lomatunnelmaa suomen syyssateessa!

tl;dr: Puolalaisen isoäidin ruokaa
Kenelle: Lounasaikaan puolalaista kotiruokaa ja illalla ystävien tai perheen kesken uusia kokemuksia.
Hintaluokka: Pääruoka 9 euroa
Arvosana: 9

Se Maja/Talo mieleen usein palaa...

Tarkoituksena on ollut käydä tsekkaamassa tämä ravintola jo pidempään, mutta Pyynikintorin laidalla sijaitsevaan Maja/Taloon saimme itsemme raahattua vasta kesätöiden loppuessa elokuulla. Miten se lähteminen on heti muka rankempaa, jos paikka sijaitsee muutaman bussipysäkin kauempana? 

Sivuhuoneen  upea sarjakuvilla
tapetoitu seinä

Saluunamainen ruokasali

Tilana ravintola oli aivan upea. Tuntui siltä kuin olisi astunut rennon sisustuskirjan lehdille. Kekseliäitä, mielenkiintoisia ja kuitenkin kotoisia ideoita oli ympäriinsä, rouheat lattiat ja hämyisä ruokasali loivat hiukan rähjäisen mutta kuitenkin miellyttävän rauhallisen tunnelman. Allekirjoittaneiden ehdoton lemppari oli sivuhuoneen sarjakuvatapetti. Aloimme heti pohtimaan, mitkä sarjakuvat parhaiten sopisivat omalle seinälle ja antaisikohan vuokranantaja luvan vähemmän konservatiiviseen tapetointiin...

Palvelu oli valitettavasti kuitenkin puitteita hieman nihkeämpää. Tarjoilija vastasi asiallisesti kysymyksiin ruoka- ja juomalistasta. Hymy oli kuitenkin unohtunut kotiin ja tuntui hivenen siltä, että hän olisi toivonut meidän mielummin jatkavan seuraavaan ravintolaan ja ohittavan Maja/Talon. Emme kuitenkaan antaneet kireän palvelun estää viimeisen työpäivän juhlimista, vaan nautimme lupaavasta ruokalistasta ja laajasta juomavalikoimasta täysin rinnoin.

Ruoaksi Helmi tilasi Fish&Chipsin. Annoksen perunat olivat aivan ihanat Cajun-maustetut lohkoperut. Jos pitää lainkaan tulisemmasta ruoasta, näitä kannattaa maistaa! Rasvan määräkin oli juuri oikea; perunat eivät uineet rasvassa mutteivat olleet kuiviakaan. Herkullinen Bernoude-kastike oli samalla tasolla perunoiden kanssa, mutta kala valitettavasti tuotti pettymyksen. Kaikille Tampereella opiskelleille on varmasti tuttuja Juvenksen leivitetyt kalaleikkeet. Muutkin ovat varmasti törmänneet näihin kaupan pakastealtaassa. Valitettavasti nyt makuelämys ei noussut nyt tämän korkeammalle. Näin yksinkertaisessa ruoassa pienikin asia, kuten itse tehty leivitys tai maustaminen, olisi riittänyt nostamaan aterian aivan eri tasolle.  

Fish&Chips

Salla puolestaan, tavoilleen uskollisena, päätyi makkaraperunoihin, joita ei näköjään enää ainakaan nettisivuilta ruokalistalta löydy. Annokseen kuului edellä mainitut Cajun-lohkoperunat, jotka olivat tässäkin annoksessa äärimmäisen maukkaita, sekä chilimakkaroita, salaattia ja jotakin tosi hyvää kastiketta, jonka tarkempaa laatua testihenkilö ei ikävä kyllä enää muista... Salaatti oli myös yksinkertaisuudessaan raikasta: salaatinlehtiä ja tomaattia, joiden päällä hiukatn balsamicoviinietikkaa. Sitten päästäänkin annoksen kruunuun eli chilimakkaroihin. Ne olivat hyvin tulisia, mikä alkuun tuntui hyvältäkin asialta, ainakin makua oli riittävästi. Ikävä vain, että ensimmäisen makkaran syömisen jälkeen tulisuus alkoi tuntua hiukan liialliselta, siinä määrin, että kaikki muut maut annoksessa peittyivät siihen. Tulisuus on hyvä asia tiettyyn rajaan asti, mutta jos ruoka maistuu vain ja ainoastaan tuliselta, voisi chilin määrän kevennystä harkita. Sitä paitsi alkoi närästää niin mahdottomasti...

Makkaraperunat

Osa ruoasta oli kuitenkin vallan hyvää ja miljöö ihana, joten paikalle voisi kuitenkin vielä antaa tilaisuuden, vähintäänkin mukavana istuskelupaikkana olutlasin ääressä. Maja/talon erikoisuutena on kaiketi hodarit, joten ehkä seuraavalla kerralla otetaan sitten sellaiset! 


tl;dr: Grilliruokaa gourmettyyliin hämyisässä olutravintolassa.
Kenelle: Kaveriporukalle juomapainotteisesti
Hintaluokka: 6 - 12 €
Arvosana: 6 1/2

Runollisen hyvää

Aina välillä alkaa kakkuhammasta kolottaa ja tällä kertaa suuntasimme Nomun postauksesta tutun porukan kanssa Kahvila Runoon. Jos joku ei vielä paikkaa tunne, niin Runo on idyllinen pienehkö kahvila Tampereen vanhassa kaupungissa, aivan Tuomiokirkon kupeessa.

Heti alkuun pitää myöntää, että kakut olivat niin herkullisia, että ne oli pistelty parempiin suihin ennen kuin kukaan muisti ottaa kuvia. Näin ollen saatte tällä kertaa katsella pärstöjämme herkkukuvien sijaan.

 Seurueessamme syötiin kolmea erilaista kakkua ja kaikki olivat taivaallisen hyviä. Kahvilasta olisi saanut myös muita makeita ja suolaisia leivonnaisia sekä täytettyjä voileipiä, mutta niitä ei nyt tällä kertaa testtau akuutin kakkuhimon iskettyä. Paikka oli hieman vaikea teen juojalle. Mitä ihmettä valitsisi valtavasta valikoimasta tällä kertaa? Teetä löytyi mustaa, vihreää ja valkoista valtavalla määrällä eri mausteita, luomuna ja tavallisena. Myöskään kahvin juojaa ei ole unohdettu, sillä kahvilaatujakin on tarjolla useampia ja myös erikoiskahveja saa tilattuja.

 Kahvilasta teki kotoisan nostalginen sisustus, joka vaikuttaa siltä kuin se olisi hamstrattu kymmeneltä eri kirpputorilta tai peritty isoäidin isotädiltä. Sekalaiset ihanat kuviotapetit ja suuret ikkunat tekevät tunnelmasta kahvilan nimen veroisen. Alakerta on hieman ahdas ja puheensorina välillä liiankin kova, mutta yläkerrassa on rauhallinen tunnelma ja yleensä paremmin tilaakin kuin alhaalla.

Runo on tunnelmallinen paikka herkutella kavereiden tai oman kullan kanssa. Liian suurella porukalla ei kuitenkaan kannata änkeä ja eivät lastenrattaatkaan sinne oikein mahdu.




tl;dr: Tunnelmallinen teen juojan paratiisi, jossa kahvinjanoinenkaan ei pety.
Kenelle suosittelemme: Kahvi- ja teehifistelijöille pienessä kaveriporukassa. 
Hintataso: Kahvi ja tee 2 - 3 €, makeita herkkuja 1 - 7 €
Arvosana: 8-

Ohoi, astukaa Gastrolaivaan!

Heinäkuun alussa sää lämpeni ainakin yhdeksi päiväksi, joten suuntasimme perjantain (ja palkkapäivän...) kunniaksi herkuttelemaan Gastrolaivalle. Koskiravintolat-ketjuun kuuluva Gastrolaiva keinahtelee Ratinan suvannon rauhallisilla aalloilla. Helmi oli hankkinut kesän alussa Tampere tunnetuksi -passin, josta löytyi tarjous myös Gastrolaivalle: 50% alennus kaikista listaruuista. Tällä perusteella päädyimme suunnistamaan kohti Gastrolaivaa. Suunnistamista paatin löytäminen tosiaankin vaati; meiltä meni ainakin 20 minuuttia kun harhailimme ensin ympäri Laukontoria, kiersimme sitten Ratinan stadionin puolelle Laukonsillan kautta ja olimme eksyä ensin johonkin anniskelulaivaan, kunnes löysimme kuin löysimmekin etsimämme Gastrolaivan. Kaikille muille eksyneille tiedoksi: laiva kellui ainakin tuolloin Ratinan stadionin edustalla lähempänä suvannon Koskikeskuksen puoleista laitaa.

Lopulta kuitenkin sitten pääsimme sisään laivaan. Alkutunnelma oli hieman hämmentynyt, sillä henkilökuntaa ei näkynyt missään. Tyynen rauhallisina kuitenkin istahdimme kannella olevaan tyhjään pöytään nauttimaan auringonpaisteesta. Jonkin ajan kuluttua paikalle saapui sitten varsin supliikki miestarjoilija, joka tilausten ottamisen lomassa ehti vielä jäädä asiakkaiden kanssa jutustelemaankin. Saimme tietää muun muassa tarjoilijan työskentelevän normaalisti viereisessä anniskelulautassa sekä Lielahden XXL:ssä. Myös tarjoilijan mökkireissusuunnitelmista tuli keskusteltua. Puhelias tarjoilija oli kuitenkin vain plussaa, sillä ruokien valmistumisessa kesti jonkin aikaa ja asiakkaalla olisi saattanut vähemmän sosiaalisen tarjoilijan kanssa käydä aika pitkäksi. Yksityiselämäänsä liittyvien keskustelujen lisäksi tarjoilijamme osasi vielä suositella loistavaa oluttakin; paikallisen Teerenpeli-panimon hunajaomena-olut Hani-Hannu oli kuin luotu kuuman kesäpäivän viilentäjäksi. Hiukan kysymysmerkiksi meille kuitenkin jäi, oliko koko laivalla vain tämä yksi tarjoilija, sillä muuta henkilökuntaa emme oleskelumme aikana nähneet.

Pitkähkön odotuksen jälkeen ruuat viimein kannettiin pöytäämme. Tilasimme haukiburgerin sekä makkaralautasen. Makkaralautaseen kuului neljä erilaista makkaraa; bratwurstia, Wigrenin lammaswurstia, Tapolan perinteistä mustaamakkaraa sekä yksi vaihteleva makkara, joka tällä kertaa oli jonkinlainen yrttimausteinen makkara. Makkaroiden seurana oli paistettuja uusia perunoita, karpalo-punasipulia sekä tyrnisinappia. Makkarat olivat mukavan erilaisia ja kaikki äärimmäisen maukkaita. Perunat olivat harvinaisen hyvin maustettuja ja karpalo-punasipuli sekä tyrnisinappi mukavaa vaihtelua perinteisesti makkaroiden kanssa tarjottavaan tavalliseen sinappiin ja puolukkahilloon. Kaiken kaikkiaan annos oli varsin herkullinen, mutta hiukan työläs eikä sitä kannata tilata pieneen nälkään.

Helmi puolestaan huolestui hieman haukiburgerin nähdessään, että jäisikö annoksesta kovastikin nälkä. Pelko oli kuitenkin turha ja jälkiruoalle ei tällä kertaa tilaa jäänyt. Burgerin sämpylät olivat mukavan rapeaksi paahdettuja ja maistuivat melkein kotitekoisilta. Herkullisen haukipihvin rakenne oli kalapihville poikkeuksellisesti samettisen pehmeä! Hyvän lisän hampurilaiseen toi karpalomarinoitu punasipuli, Perdnod’lla maustettu paprikakastike ja syntisen iso palanen fetaa. Lisäkkeenä oli makkaralautasessakin olleita herkullisia paistettuja perunoita. Molemmat olimme siis varsin tyytyväisiä annoksiimme, seuraavalla kerralla sitten muikkuja ja tapaksia!

Kun aloitimme ruokailua, oli kannella lisäksemme vain yksi pariskunta. Ruokailun aikana saapui kuitenkin useampi seurue. Gastrolaivalla on varmaan omaa taikaansa, koska puheliaan tarjoilijan lisäksi viereemme istahti meille ennestään tuntematon keski-ikäinen mies, joka alkoi täysin ujostelematta ja selvin päin keskustelemaan kanssamme sukujuhlien ihanuudesta. Mies odotteli naisystäväänsä jäihin upotetun kuohuviinipullon kera. Siinä vinkkiä kaikille miehille! Tämä kertoo kuitenkin myös gastrolaivan vaatimattomista puitteista, sillä kannella oli ehkä viisi neljän hengen pöytää. Näin ollen kovin suurella seurueella ei kannata ainakaan ruuhka-aikaan ulkokannelle pyrkiä. Nettisivujen perusteella sisäpuolella on kuitenkin runsaasti lisää pöytätilaa. Ulkokannella sisustus oli hieman jo nuhraantunut ja auringossa haalistunut, mutta onneksi laivan puutteet korjasi Ratinan suvannon kaunis ympäristö ja heinäkuun ainoa kesäpäivä. Aurinkorasva ja -lasit kannattaa varata mukaan!



tl;dr: Suomalaista perinneruokaa modernilla twistillä laivan kannella tarjoiltuna
Kenelle suosittelemme: Pariskunnille tai pienille kaveriporukoille kauniina kesäpäivänä
Hintataso: 14 - 24 €/annos, tapakset 4,50 €/kpl.
Arvosana: 7,5

Om nom Nomu

Kävimme juhlistamassa kouluvuoden päättymistä toukokuisena lauantaina japanilaistyylisessä Nomu Izakayassa. Nomussa tarjoillaan pieniä kulhoannoksia ja makupaloja, joita tilataan useampia erilaisia ja jaetaan ystävien kesken. Ruoka-annoksia tuodaan yksi tai kaksi kerrallaan pöytään. Tarjoilija suositteli meille, että tilaisimme 2 - 4 annosta ruokailijaa kohden.

Japanilainen ranskalaisten korvike :)

Ruokalajeja löytyy moneen makuun. Porukassamme oli meidän lisäksemme ennakkoluuloton Aasian matkaaja sekä konservatiivisemmin ruokaan suhtautuva pikaruoan ystävä. Kaikille löytyi listasta mieluisaa suuhunpantavaa. Pöytään kannettiin uppopaistettua kanaa sekä vihreitä papuja, paria erilaista sushia, kampasimpukoita, käsintehtyjä lime-mustapippurisipsejä sekä kanaminihampurilainen.

Maki

Tilasimme neljälle hengelle yhdeksän annosta ja kaikki oli herkullista! Pavut olivat niin hyviä, että tilasimme niistä vielä ekstra-annoksen ja yhä muistelemme niitä kaiholla. Kyllä näillä annoksilla nälkä lähti, mutta rajoitetulla budjetilla ja puolen tunnin lounastauolla ei kannata kovin nälkäisenä paikalle mennä. Lopulta hintaa tuli meille parikymppiä henkilöä kohden + juomat.

Ruokailupaikkana Nomu oli varsin tunnelmallinen. Isot ikkunat loivat ruokasalin etuosaan valoisan alueen, mutta salin perältä löytyi intiimimpiä looseja. Loosit sopivat hyvin meidän porukallemme, koska ei kukaan muu niitä juttuja olisi halunnutkaan kuulla!  Nomussa sai rauhassa istua ystävien kesken rupattelemassa pitkänkin aikaa ilman, että kukaan tuli hätistelemään.

Päivän kohokohta: uppopaistettuja vihreitä papuja chilillä ja valkosipulilla maustettuna (taustalla myös aterian kruunaavat dipit)

Palvelu oli ystävällistä ja tarjoilija teki loistavia suosituksia ruoasta ja juomista (mm. ne edellämainitut taivaalliset Pavut olivat tarjoilijan suosittelemia). Tarjoilija suositteli myös hyviä drinkkejä sekä kukkaroystävällistä ja hyvänmakuista Hite Ice Point -olutta. Vettä saimme kuitenkin pöytään lisää vasta neljännellä tilauksella... Yksityiskohdat oltiin huomioitu vessassakin; asiakkaita hemmoteltiin Lemon juice&glycerine -käsirasvalla, hiuslakalla, nojatuoleilla ja kultakehyksisellä kokovartalopeilillä. Porukan mies kyllä valitti, että miesten vessassa ei em. käsirasvaa ollut :(

Kampasimpukoita

Kiividrinkki; jälleen loistava suositus tarjoilijalta

tl;dr: Japanilaiset tapakset 
Kenelle suosittelemme: Kaveriporukalle illanviettoon tai pidempään istuskeluun silloin, kun haluaa herkutella rauhalliseen tahtiin.
Hintataso: 6 - 13 €/annos, vähintään kaksi annosta/ateria 
Arvosana: 8