Heinäkuun alussa sää lämpeni ainakin yhdeksi päiväksi, joten suuntasimme perjantain (ja palkkapäivän...) kunniaksi herkuttelemaan Gastrolaivalle. Koskiravintolat-ketjuun kuuluva Gastrolaiva keinahtelee Ratinan suvannon rauhallisilla aalloilla. Helmi oli hankkinut kesän alussa Tampere tunnetuksi -passin, josta löytyi tarjous myös Gastrolaivalle: 50% alennus kaikista listaruuista. Tällä perusteella päädyimme suunnistamaan kohti Gastrolaivaa. Suunnistamista paatin löytäminen tosiaankin vaati; meiltä meni ainakin 20 minuuttia kun harhailimme ensin ympäri Laukontoria, kiersimme sitten Ratinan stadionin puolelle Laukonsillan kautta ja olimme eksyä ensin johonkin anniskelulaivaan, kunnes löysimme kuin löysimmekin etsimämme Gastrolaivan. Kaikille muille eksyneille tiedoksi: laiva kellui ainakin tuolloin Ratinan stadionin edustalla lähempänä suvannon Koskikeskuksen puoleista laitaa.
Lopulta kuitenkin sitten pääsimme sisään laivaan. Alkutunnelma oli hieman hämmentynyt, sillä henkilökuntaa ei näkynyt missään. Tyynen rauhallisina kuitenkin istahdimme kannella olevaan tyhjään pöytään nauttimaan auringonpaisteesta. Jonkin ajan kuluttua paikalle saapui sitten varsin supliikki miestarjoilija, joka tilausten ottamisen lomassa ehti vielä jäädä asiakkaiden kanssa jutustelemaankin. Saimme tietää muun muassa tarjoilijan työskentelevän normaalisti viereisessä anniskelulautassa sekä Lielahden XXL:ssä. Myös tarjoilijan mökkireissusuunnitelmista tuli keskusteltua. Puhelias tarjoilija oli kuitenkin vain plussaa, sillä ruokien valmistumisessa kesti jonkin aikaa ja asiakkaalla olisi saattanut vähemmän sosiaalisen tarjoilijan kanssa käydä aika pitkäksi. Yksityiselämäänsä liittyvien keskustelujen lisäksi tarjoilijamme osasi vielä suositella loistavaa oluttakin; paikallisen Teerenpeli-panimon hunajaomena-olut Hani-Hannu oli kuin luotu kuuman kesäpäivän viilentäjäksi. Hiukan kysymysmerkiksi meille kuitenkin jäi, oliko koko laivalla vain tämä yksi tarjoilija, sillä muuta henkilökuntaa emme oleskelumme aikana nähneet.
Pitkähkön odotuksen jälkeen ruuat viimein kannettiin pöytäämme. Tilasimme haukiburgerin sekä makkaralautasen. Makkaralautaseen kuului neljä erilaista makkaraa; bratwurstia, Wigrenin lammaswurstia, Tapolan perinteistä mustaamakkaraa sekä yksi vaihteleva makkara, joka tällä kertaa oli jonkinlainen yrttimausteinen makkara. Makkaroiden seurana oli paistettuja uusia perunoita, karpalo-punasipulia sekä tyrnisinappia. Makkarat olivat mukavan erilaisia ja kaikki äärimmäisen maukkaita. Perunat olivat harvinaisen hyvin maustettuja ja karpalo-punasipuli sekä tyrnisinappi mukavaa vaihtelua perinteisesti makkaroiden kanssa tarjottavaan tavalliseen sinappiin ja puolukkahilloon. Kaiken kaikkiaan annos oli varsin herkullinen, mutta hiukan työläs eikä sitä kannata tilata pieneen nälkään.
Helmi puolestaan huolestui hieman haukiburgerin nähdessään, että jäisikö annoksesta kovastikin nälkä. Pelko oli kuitenkin turha ja jälkiruoalle ei tällä kertaa tilaa jäänyt. Burgerin sämpylät olivat mukavan rapeaksi paahdettuja ja maistuivat melkein kotitekoisilta. Herkullisen haukipihvin rakenne oli kalapihville poikkeuksellisesti samettisen pehmeä! Hyvän lisän hampurilaiseen toi karpalomarinoitu punasipuli, Perdnod’lla maustettu paprikakastike ja syntisen iso palanen fetaa. Lisäkkeenä oli makkaralautasessakin olleita herkullisia paistettuja perunoita. Molemmat olimme siis varsin tyytyväisiä annoksiimme, seuraavalla kerralla sitten muikkuja ja tapaksia!
Kun aloitimme ruokailua, oli kannella lisäksemme vain yksi pariskunta. Ruokailun aikana saapui kuitenkin useampi seurue. Gastrolaivalla on varmaan omaa taikaansa, koska puheliaan tarjoilijan lisäksi viereemme istahti meille ennestään tuntematon keski-ikäinen mies, joka alkoi täysin ujostelematta ja selvin päin keskustelemaan kanssamme sukujuhlien ihanuudesta. Mies odotteli naisystäväänsä jäihin upotetun kuohuviinipullon kera. Siinä vinkkiä kaikille miehille! Tämä kertoo kuitenkin myös gastrolaivan vaatimattomista puitteista, sillä kannella oli ehkä viisi neljän hengen pöytää. Näin ollen kovin suurella seurueella ei kannata ainakaan ruuhka-aikaan ulkokannelle pyrkiä. Nettisivujen perusteella sisäpuolella on kuitenkin runsaasti lisää pöytätilaa. Ulkokannella sisustus oli hieman jo nuhraantunut ja auringossa haalistunut, mutta onneksi laivan puutteet korjasi Ratinan suvannon kaunis ympäristö ja heinäkuun ainoa kesäpäivä. Aurinkorasva ja -lasit kannattaa varata mukaan!
tl;dr: Suomalaista perinneruokaa modernilla twistillä laivan kannella tarjoiltuna
Kenelle suosittelemme: Pariskunnille tai pienille kaveriporukoille kauniina kesäpäivänä
Hintataso: 14 - 24 €/annos, tapakset 4,50 €/kpl.
Arvosana: 7,5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti