Miniloma Syrenkassa

Helmi eksyi viikko sitten shoppailureissun uuvuttamana siskonsa kanssa Foodstationille etsimään rauhallista ruokapaikkaa. Ja rauhasta ei kyllä ollut pulaa! Oli surkeaa huomata kuinka perjantai-iltana vain kaksi ravintolaa oli auki ja näistäkin toinen tyhjillään ja toisessa vain yksi pariskunta. Olen aiemminkin käynyt alueella syömässä ja todennut ruoat hyviksi, tilat siisteiksi ja hintatason kohtuulliseksi. Onko vika enemmän mainonnassa, sijainnissa vai kuitenkin jotenkin ravintoloissa itsessään? Itselleni yksi ehdoton miinus on, että tullessa itsenäisyydenkadun puolelta on sisäänkäynti Foodstationille todella huomaamaton, epäsiisti ja iltaisin jopa rauhaton.

Päädyimme lopulta siskon kanssa kokeilemaan puolalaista ruokaa ravintola Syrenkaan. Kumpikaan meistä ei ole käynyt Puolassa tai muuten tutustunut kyseisen maan ruokakulttuuriin, joten halusimme kokeilla jotain uutta!

Tilasimme molemmat perunapiirakoita kastikkeella. Lisäkkeenä tarkoiltiin suolakurkkua ja punajuuria. Ruoan tuleminen hieman kesti, mutta oli ehdottomasti odottamisen arvoista! Perunapiirakat olivat lempeän pehmeitä, mutta yllättävän täyttäviä. Aluksi pelkäsin, että annoksesta jäisi nälkä, mutta näin ei todellakaan käynyt! Valitettavasti ravintolan ruokalistaa ei löytynyt netistä, joten kastikkeen tarkempi sisältö jää nyt arvailujen varaan, kun emme sitä ravintoloitsijalta huomanneet kysyä. Mieleen tuli kuitenkin, että kastikkeessa olisi ollut ainakin smetanaa ja sitten vielä jotain hieman makeutta tuomassa?

Sisko tilasi teen kaveriksi vielä juustokakkua. Ihmettelimme aluksi, että miten juustokakku sopii puolalaiseen perinneruokaan. Ruokalista oltiin kuitenkin suunniteltu loppuun asti, koska pöytään tuli juustokakku puolalaiseen tapaan. Tämä kakku ei ollut lainkaan niin makea tai prameileva kuin Amerikkalaiset serkkunsa. Se oli kuitenkin maukas, ruokaisa ja vei kielen mennessään. 

Kattauksesta tuli mieleen mummola, jossa on laitettu juhla-astiat pöytään. Tunnelma oli sopivasti juhlava, mutta kotoisa. Ruoka sopi hyvin kattaukseen ja osaisin kuvitella mummon keittiöön leipomaan perunapiirakoita ja juustokakkua. Juttelimme ruokailun aikana, että tuntuu kuin olisimme yhtäkkiä lennähtäneet eri vuosikymmenelle ja toiseen maahan. Harvoin näin helpolla saa itselleen lomatunnelmaa suomen syyssateessa!

tl;dr: Puolalaisen isoäidin ruokaa
Kenelle: Lounasaikaan puolalaista kotiruokaa ja illalla ystävien tai perheen kesken uusia kokemuksia.
Hintaluokka: Pääruoka 9 euroa
Arvosana: 9

Se Maja/Talo mieleen usein palaa...

Tarkoituksena on ollut käydä tsekkaamassa tämä ravintola jo pidempään, mutta Pyynikintorin laidalla sijaitsevaan Maja/Taloon saimme itsemme raahattua vasta kesätöiden loppuessa elokuulla. Miten se lähteminen on heti muka rankempaa, jos paikka sijaitsee muutaman bussipysäkin kauempana? 

Sivuhuoneen  upea sarjakuvilla
tapetoitu seinä

Saluunamainen ruokasali

Tilana ravintola oli aivan upea. Tuntui siltä kuin olisi astunut rennon sisustuskirjan lehdille. Kekseliäitä, mielenkiintoisia ja kuitenkin kotoisia ideoita oli ympäriinsä, rouheat lattiat ja hämyisä ruokasali loivat hiukan rähjäisen mutta kuitenkin miellyttävän rauhallisen tunnelman. Allekirjoittaneiden ehdoton lemppari oli sivuhuoneen sarjakuvatapetti. Aloimme heti pohtimaan, mitkä sarjakuvat parhaiten sopisivat omalle seinälle ja antaisikohan vuokranantaja luvan vähemmän konservatiiviseen tapetointiin...

Palvelu oli valitettavasti kuitenkin puitteita hieman nihkeämpää. Tarjoilija vastasi asiallisesti kysymyksiin ruoka- ja juomalistasta. Hymy oli kuitenkin unohtunut kotiin ja tuntui hivenen siltä, että hän olisi toivonut meidän mielummin jatkavan seuraavaan ravintolaan ja ohittavan Maja/Talon. Emme kuitenkaan antaneet kireän palvelun estää viimeisen työpäivän juhlimista, vaan nautimme lupaavasta ruokalistasta ja laajasta juomavalikoimasta täysin rinnoin.

Ruoaksi Helmi tilasi Fish&Chipsin. Annoksen perunat olivat aivan ihanat Cajun-maustetut lohkoperut. Jos pitää lainkaan tulisemmasta ruoasta, näitä kannattaa maistaa! Rasvan määräkin oli juuri oikea; perunat eivät uineet rasvassa mutteivat olleet kuiviakaan. Herkullinen Bernoude-kastike oli samalla tasolla perunoiden kanssa, mutta kala valitettavasti tuotti pettymyksen. Kaikille Tampereella opiskelleille on varmasti tuttuja Juvenksen leivitetyt kalaleikkeet. Muutkin ovat varmasti törmänneet näihin kaupan pakastealtaassa. Valitettavasti nyt makuelämys ei noussut nyt tämän korkeammalle. Näin yksinkertaisessa ruoassa pienikin asia, kuten itse tehty leivitys tai maustaminen, olisi riittänyt nostamaan aterian aivan eri tasolle.  

Fish&Chips

Salla puolestaan, tavoilleen uskollisena, päätyi makkaraperunoihin, joita ei näköjään enää ainakaan nettisivuilta ruokalistalta löydy. Annokseen kuului edellä mainitut Cajun-lohkoperunat, jotka olivat tässäkin annoksessa äärimmäisen maukkaita, sekä chilimakkaroita, salaattia ja jotakin tosi hyvää kastiketta, jonka tarkempaa laatua testihenkilö ei ikävä kyllä enää muista... Salaatti oli myös yksinkertaisuudessaan raikasta: salaatinlehtiä ja tomaattia, joiden päällä hiukatn balsamicoviinietikkaa. Sitten päästäänkin annoksen kruunuun eli chilimakkaroihin. Ne olivat hyvin tulisia, mikä alkuun tuntui hyvältäkin asialta, ainakin makua oli riittävästi. Ikävä vain, että ensimmäisen makkaran syömisen jälkeen tulisuus alkoi tuntua hiukan liialliselta, siinä määrin, että kaikki muut maut annoksessa peittyivät siihen. Tulisuus on hyvä asia tiettyyn rajaan asti, mutta jos ruoka maistuu vain ja ainoastaan tuliselta, voisi chilin määrän kevennystä harkita. Sitä paitsi alkoi närästää niin mahdottomasti...

Makkaraperunat

Osa ruoasta oli kuitenkin vallan hyvää ja miljöö ihana, joten paikalle voisi kuitenkin vielä antaa tilaisuuden, vähintäänkin mukavana istuskelupaikkana olutlasin ääressä. Maja/talon erikoisuutena on kaiketi hodarit, joten ehkä seuraavalla kerralla otetaan sitten sellaiset! 


tl;dr: Grilliruokaa gourmettyyliin hämyisässä olutravintolassa.
Kenelle: Kaveriporukalle juomapainotteisesti
Hintaluokka: 6 - 12 €
Arvosana: 6 1/2